Työkaverin tytär pääsi ripille ja toiveiksi esitettiin valkosuklaata ja vaaleanpunaista. Tällaista jälkeä tuli:

Kakkujen sisällä on samat täytteet kuin 50-luvun hääkakuissa.

Tarkoituksena oli rypyttää tuo sokerinen reunapitsi, jotta kakkuihin tulisi kolmiulotteisuuutta enemmän, mutta kostea ilma sai pitsin valahtamaan tasaiseksi. Hetken se pysyi haluamallani tavalla, mutta kun selkäni käänsin tehdäkseni jatkokoristeluja, olivat pitsit lätsähtäneet. Ei auttanut jääkaappi tai tuet saamaan pitsistä pörheää. Parhaani mukaan siistin tahmaisen sokerin mahdollisimman tasaiseksi kakun pintaan. Käyttämääni sokeriseosta on muuten melko kettumaista yrittää liikutella kun se imaisee päällysteeseen kiinni ja alkaa sulaa samoin tein... Mutta pakko oli yrittää saada siistityksi ettei tuloksena olisi ollut möykkyjä. Taisin aika hyvin onnistua, sillä kukaan ei huomannut mitään vikaa lopputuloksessa (tai sitten ei vain kehdannut sanoa mitään ;))